perjantai 5. joulukuuta 2014

Luonnonveden analysointi

Luonnonveden analysointi

Vesianalyysit tein Iidesjärven vedestä.

Analyysit:

pH: 6.53
sähkönjohtokyky: 136
sameus: 2,92 NTU
rauta: alle 0,02
väri: 20


Tehtävä 1.

a) Määritykset osoittavat että vesi ei ole juomakelpoista.
b) Tutkimani järven laatu on ihan normaali jos vertaa suomen muihin järviin.
c) Ei poikkea suomen muista järvistä.

Kaliumpermanganaattiluku

Välineet: 
- Vesihaude
- lasibyretti tai automaattibyretti
- magneettisekoittaja
- isoja koeputkia
- 2 ja 10 ml täyspipetit
- automaattipipetti + kärkiä

Työn suoritus:

Pipetoidaan 10,0 ml hyvin sekoitettua näytettä koeputkeen.
Lisätään automaattipipetillä 0,5 ml 4,0 mol/l rikkihappoa ja 2,0 ml 0,002 mol/l KMnO4- liuosta.
E-kolvia pidetään kiehuvassa vesihauteessa täsmälleen 20 min ja jäähdytetään välittömästi kylmässä vedessä.
Lisätään automaattipipetillä 1.0 ml 0,1 mol/l KI-liuosta ja titrataan 0,01 mol/l natriumtiosulfaattiliuoksella kellertäväksi jonka jälkeen lisätään pari tippaa tärkkelysindikaattoria ja titrataan kunnes sininen väri häviää.

Tulokset: X=3160 x 0,01 x (2ml-1ml)
= 30,6 mg/l

maanantai 10. marraskuuta 2014

SIISTAUS

Työn tarkoitus on tehdä paperia.

Työssä tarvittavat välineet: Sanomalehteä, IR-kuivain, vaahdotus kenno, arkkikone, prässi

Työn suoritus:
Revimme 170g sanomalehteä ja siiistasimme sen.

Siistauksen jälkeen teimme massasta arkkeja ja vertasimme siistattuja arkkeja siistaamattomiin.

Emme voineet mitata paperin vaaleutta koska laite ei toiminut.

perjantai 30. toukokuuta 2014

Aspiriinin valmistus

1. Työn tarkoitus:
Valmistaa Asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia.
2. Työn suoritus:
5 g salisyylihappoa punnittiin erlenmeyeriin. Sen jälkeen lisättiin 7ml etikkahappoanhydridia ja 1ml väkevää rikkihappoa jotka sekoitettiin  lasisauvalla.
Erlenmeyer kiinnitettiin statiiviin ja pullo upotettiin vesihauteeseen niin että seos oli kokonaan vesihauteen alapuolella.
seosta pidettiin hauteessa 50-60°C  lämpöisessä vedessä 15 minuuttia.
Seoksen  annettiin jäähtyä ja sitä sekoitettiin silloin tällöin.
Seokseen lisättiin 40ml vettä.
Seoksen reaktiotuote suodatettiin Bychner-suppilossa .
Asetyylisalisyylihappo siirettiin dekantteriin  ja sinne lisättiin 20ml kuumaa etanolia.
Liuokseen lisättiin n.40ml kuuma vettä.
Kirkkaan liuoksen  annettiin jäähtyä hitaasti jotta dekan pohjalle muodostuisi neulamaisia kiteitä.
Kiteet suodatettiin petrimaljaan joka laitettiin kuumennus uuniin jonka piti olla noin 80 astetta mutta oma aspiriinini paloi vähän.
Sitten mittasin aspiriinin sulamispiste joka oli  142,5 astetta.
3.Työssä tarvittiin
keittopullo
statiivi ja koura
puristin
kuumennusvälineet
lämpömittari
mittalasi
lasisauva
Büchner-suppilo
suppilo
suodatinpaperi
salisyylihappo
etikkahappoanhydridi
väkevä etikkahappo
etanoli
4. Tuloksia

Aspiriinin sulamispiste oli 142.5°C ja puhtaan aspiriinin sulamispiste on 136°C

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Maissiliisteri
Ensiksi mitattiin 10ml kylmää vettä ja sen jälkeen sekoitettiin siihen 10g maissitärkkelystä. Sen jälkeen kuumennettiin vettä 120ml kiehuvaksi. Kun 120ml vesi kiehuu niin lisättiin maissivesi seos sinne ja sekoitettiin ja sen jälkeen vielä lusikankärjellinen salisyylihappoa.

Liisteri toimi todella hyvin kun sitä testasimme.

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Pellettityö



Tulokset:
Puupelletin halkaisija ja pituus
Halkaisija: 0.5mm Pituus: 4x Halkaisija
Halkaisija:  Pituus:
8.10mm     19.50mm
8.10mm     21.00mm
8.10mm     23.40mm
8.10mm     26.80mm
8.10mm     25.20mm

Puupellettien kosteuspitoisuus:

Pellettien kuivaainepitoisuuden määritin IR-kuivaimella ja siinä meni n.10min.
Tulos: 98.20% /
Kosteus  100%-98.20%=1.8%

Puupellettien ominaispaino: 
Määritin pellettien ominaispainon punnitsemalla tietyn tilavuuden pellettejä.

Tulos: 1.232 kg/m3

Puupellettin tuhkapitoisuus:
Määritin pellettien tuhkapitoisuuden hehkutusuunilla:

Tulos: Tuhka = 0.0573% painosta.