Vichyveden Ca-pitoisuus, pH ja sähkönjohtokyky ennen ja jälkeen tislauksen.

Vichyveden Ca-pitoisuus, pH ja sähkönjohtokyky ennen ja jälkeen tislauksen.

Työnsuoritus:

Työn alussa laimennettiin EDTA-liuos 0,05 mol/l > 0,02 mol/l. Sekoitettiin 20ml NaOH-liuosta ja 80ml vettä. Sitten tehtiin seos vihcy ja NaOH johon titrattiin EDTA-liuosta tippa kerrallaan niin kauan kun se vaihtaa väriä violetista puhtaan siniseksi. Tämän jälkeen vichystä otettiin pH ja sähköjohtokyky.
Sitten koottiin tislauslaitteisto, kolviin laitettiin 70ml vichyä, kiehumakiviä ja tislattiin. Tisleestä otettiin pH ja sähköjohtokyky. Siitä tehtiin myös kalsium pitoisuus mittaus laittamalla tippa EDTA-liuosta ja se muutti väriä eli siinä ei ollut kalsiumia.

Työvälineet ja aineet:
Kouria, kolvi, statiiveja, lämpöhauden, byretti, dekkoja, erlenmeyeri, kiehumakiviä, indikaattoriseos, NaOH-liuos, EDTA-liuos.

Laskin kalsiumpitoisuuden näytteestä kaavalla x=40,08*a*c(1000/V)
a= 2,8ml c= 0,01ml V= 50ml
Kalsium pitoisuus:
 ennen tislausta 21,7mg/l (etiketissä 21mg/l).
jälkeen tislauksen 0.
pH: ennen 5,73. jälkeen 4,35.
Johtokyky: 1776. jälkeen 0,01.

Kartonkien vertailu

Kartonkien vertailu

Työssä vertailtiin kahta eri kartonkia (A ja B).

Testattiin: neliömassa, paksuus, bulkki, puhkaisulujuus, palstautumislujuus, taivutusvastus ja repäisylujuus.

Tulokset:

Neliömassa: B 308,6 kg/m2 

Paksuus: A = 307   B = 523

Puhkaisulujuus: A = 537  B = 712

Palstautumislujuus: A = 55 konesuunta. 60 poikkisuunta.  B = 75 konesuunta. 80 poikkisuunta.

Taivutusvastus: A = 69   B = 332

Repäisylujuus: A = 673  B = 1508,25

Arvio: Kartonki B oli vahvempaa kartonkia.

Viskositeetti (Höppler)

Tutkin Höpplerillä veden ja etanolin viskositeetin eroja.

Vesi

n = 80,5s x (2,2-1.0) x 0,007

= 80,5 x 1.2 x 0,007

= 0,6762

Etanoli

n = 108s x (2.2-0,810) x 0,007

= 108 x 1.39 x 0,007

= 1,05084

Perunan tärkkelyspitoisuus

Työn tarkoituksena oli määrittää perunantärkkelyspitoisuus.

Alussa punnittiin puolikiloa perunoita (pestyjä). Seuraavaksi perunat raastettiin ja lisättiin 2 lirtaa vettä ja sekoitettiin. Sekoituksen jälkeen sen annetiin seistä 15min. 15 minuutin jälkeen vesi siivilöitiin sukan  läpi jolloin raaste jäi sukkaan ja kaikki perunavesi saatiin toiseen astiaan. Sitten perunaveden annettiin seistä noin. tunnin verran jolloin tärkkelys vajosi pohjalle. Seuraavaksi vesi lapottiin pois ja tärkkelys otettiin dekantterilasiin kuivattiin ja punnittiin.

Työtarvikkeet: 2 astiaa, sukka, lapoletku, raastin, perunoita.

Tulokset:
Lasketaan tärkkelyksen saantoprosentti:
(tärkkelyksenpaino/perunoidenpaino)x100%

89,69g/500g=0,17938x100%=17.9%

Vaahdotus

Talkkikiven rikastus.

Työn tarkoitus:

Rikastaa talkkikiveä ja laskea syötteen ja rikasteen talkkipitoisuus.

Työn suoritus:

Työssä suoritettiin hienoksi jauhetun talkkikiven rikastaminen sivukivestä vaahdotusmenetelmällä.

Ensiksi työssä täytettiin vaahdotuskenno vedellä ja laskettiin sekoitin kennoon. Mitattiin kennossa olevan veden määrä eli kennon tilavuus. Laskettiin paljonko punnitaan kiintoainetta kennoon kun kiintoaineenpitoisuuden pitää olla 20 m-%.

Seuraavaksi murskattiin talkkikivi leukamurskaimella mahdollisimman pieneen raekokoon.

Sitten jauhettiin murskattu talkkikivi planeettakuulamyllyllä hienoksi.

Seulottiin jauhettu talkkikivi oikeaan raekokoon < 0,125 mm täryseulalla ja otettiin siitä noin. 2g näyte ja loput käytettiin vaahdotukseen. 

Vaahdotus:

Aloitetaan laskemalla sekoitin kennostoon ja säädetään sen jälkeen sopiva pyörimisnopeus,sekä laitetaan astia kennoston viereen johon vaahdotuksessa syntyvä vaahto kaavitaan.

Sen jälkeen kun kennostoon on lisätty vesi,vaahdotettava talkkikivi,ja vaahdotuskemikaali sekä sopiva ilman määrä joka nostaa vaahdon pintaan. Voidaan aloittaa itse vaahdotus joka kestää noin 10min vettä lisätään samassa suhteessa kuin sitä kaavitaan pois jotta vaahto pystytään kaapimaan helposti pois pinnalta.

Seuraavaksi rikasteesta imusuodatettiin vesi pois ja laitettiin se uuniin kuivumaan.

Hehkutus:

Laitettiin 1g molempia näytteitä eli rikastetta ja syötettä upokkaisiin,jotka laitettiin hehkutusuuniin 1000°C 30minuutiksi,sen jälkeen nostettiin upokkaat jäähtymään eksikaattoriin noin 30 minuutiksi.Jonka jälkeen punnitaan upokkaat tarkasti ja lasketaan syötteen ja rikasteen talkkipitoisuus.

Työ onnistui hyvin ja rikaste sisälsi enemmän talkkia kuin syöte.

Tulokset: Talkkipitoisuus  % syöte= (48 - 21.9) x 100 / 43.5 = 60
Talkkipitoisuus % rikaste = (48 - 12.5) x 100 / 43.5 = 81.609

Tiheys pyknometrillä

Työn tarkoitus oli määrittää x-liuoksen massaaprosenttisuus.

Työn vaiheet:

Aluksi sekoitin 1%-, 7%- ja 12%-suolaliuokset. Seuraavaksi määritin suolaliuoksien tiheydet pyknometreillä -> punnitsin tyhjät pyknometrit ja otin niiden tilavuudet muistiin. Seuraavaksi täytin pyknometrit ja punnitsin ne uudelleen sitten laskin jokaisen liuoksen massan ja määritin jokaisen liuoksen tiheyden. Tein saman homman opettajan antamalle liuokselle(x).

Seuraavaksi piirsin excelillä massaprosenttisuuden suolaliuoksen tiheyden funktiona.

Määritin x-suolaliuoksen massaprosenttisuuden lasku  kaavalla: 1,01x146,75-146,73 = 1,4875 ~ 1,5

Vastaus: x-liuoksen massaprosenttisuus on 1,5%

Kosteuspitoisuuden määritys IR- ja Halogeenikuivaimilla.

Työssäni määritin kaljamaltaan kosteuspitoisuuden IR- ja Halogeenikuivaimilla.

Työn toteutus:

Alkuksi otin kaljamallasta kaapista ja luin IR-kuivaimen käyttöohjeet.

IR-kuivaimen käyttö oli helppoa ja työ onnistui hyvin.

Tulos: Kosteuspitoisuus 2,19%

Seuraavaksi tein saman homman Halogeenikuivaimella.

Tulos: Kosteuspitoisuus 3,88%

Tuloksi vertaillessa voi huomata että Halogeenikuivain on tehokkaampi kuin IR-kuivain ja tämän vuoksi tuloksissa on eroa.

Halogeenikuivain

IR-kuivain